spacer.png, 0 kB

 

 

Keinukallio_7.7.2005.jpg

 

 

 

 

 

 

        

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
Tulosta Sähköposti

Metsästäjistä maanviljelijöiksi - Keravan asutushistoriaa vuoteen 1860

Ensimmäiset jääkauden jälkeiset hylkeenpyyntiä ja kalastusta harjoittavat kivikauden ihmiset saapuivat Keravan alueelle n. 8000 eKr. Heidän ja heidän myöhempien jälkeläistensä asuinpaikkoja on havaittavissa nykyisen Keravanjoen laakson molemmin puolin. Jatkuva maan nousu muutti Keravan alueen ulkosaariston sisäsaaristoksi. Viimein Tanskan salmien avauduttua nopea Ancylusjärven vedenpinnan lasku johti nykyisen Keravan jokilaakson syntymiseen.

Koska kivikauden väestö pyrki asumaan veden äärellä lähellä pyyntivesiään, muodostui Keravan alueesta kampakeraamiselta ajalta alkaen (5200-2800 eKr.) ihmisyhteisöjen vuotuiskiertoon liittyvää syrjäseutua. Vasta nuorakeraamisen kulttuurin aikana (3000-2300 eKr.) Keravan jokilaaksoon muutti pysyvämpää väestöä, jonka karja laidunsi joen varren niittyjä, ja joka kaskesi joen varren metsiä karjansa laidunmaiksi. Arkeologinen löytömateriaali viittaa myös pronssikauden (1700-500 eKr.), esiroomalaisen ja roomalaisten rautakausien (500 eKr. - 400 jKr.) ihmisten asumiseen lähiseudullamme ja täällä. Rautakauden loppupuolella Keravan alueen merkitys kasvoi. Merovinkiajan alussa (550/600-800 jKr.) erätalous vaihtui turkistalouteen, ja Keravan kautta kulki hämäläisten meritukikohtiin polkutie ja useampia talviteitä, joiden varrelta he Keravaltakin valtasivat eräpalstoja, joille ristiretkiajan (1050-1150/1300 jKr.) loppupuolelta lähtien Hämeestä muutti pysyvää asutusta. Muuttoa edesauttoi Tuusulanjärven viljanviljelylle suotuisa mikroilmasto ja kahden uuden innovaation leviäminen, hevosen vetokykyä lisäävä valjastustapa ja hankoauran käyttöönotto, jotka yhdessä mahdollistivat raskaiden Ancylysjärven savikoiden peltoviljelyn kaskeamisen rinnalla.

Kerava mainitaan ensimmäisen kerran historian dokumentissa vuonna 1443. Sen ensimmäinen kylätaajama lienee ollut nykyisellä kartanonmäellä, josta asutus levittäytyi ympäröiville Ali-Keravan, Lapilan ja Heikkilän mäille. Viimeistään vuoden 1450 paikkeilla kruunu jakoi Muinais-Keravan Yli- ja Ali-Keravan kyliin. Tuolloin myös mahdollisesti liitettiin sen ulkokylänalueilla olleita taloja Tuusulanjärven alueen naapurikyliin Hyökkälään ja Hyrylään. 1500-luvun puolessa välissä Keravalla oli 18 talonpoikaistilaa ja asukkaita n. 160 henkeä. 1570-luvun puolessa välissä alkoi 1800-luvun suuriin nälkävuosiin asti jatkunut pikkujääkausi. Lämpötila oli keskimäärin 1-2 astetta kylmempi, ja kesän lyhyydestä johtuen katovuodet ja huonot satovuodet yleistyivät. Samoihin aikoihin alkoivat sodat myös Tanskaa ja Venäjää vastaan, mitkä lisäsivät talonpoikien verorasitusta. Näiden seurauksena moni tila tuli veronmaksukyvyttömäksi.

Sotien jatkuessa ja sotarasituksen kasvaessa maaomaisuus alkoi keskittyä. Yli-Keravan tilamäärä laski 1630-luvulla kartanon perustamisen seurauksena neljään. Vasta isojaon aikana 1761-1779 Keravan talomäärä ylitti 1500-luvun tilamäärän. Kahdenkymmenen tilan lisäksi paikkakunnalla oli tuolloin myös seitsemän torppaa, joista kaksi oli sotilastorppaa. Torppien määrä kasvoi 1800-luvun alkuun tultaessa yhdeksään. Huonojen viljasatojen vuoksi keravalaiset joutuivat hankkimaan elantonsa osin maatalouden ulkopuolelta. Jo 1500-luvun alkupuolella he myivät tervaa Tallinnaan. Koska se oli tärkeä veroparseli, sitä on ilmeisesti poltettu täällä aikaisemminkin. 1700-luvun taitteesta keravalaiset veistivät vientikauppaan parruja, ja myöhemmin he toimittivat tukkeja lähiseudun sahoille. Vuonna 1781 toimintansa aloittaneelle Sipoon Mariedalin lasitehtaalle toimitettiin halkoja ja tuhkaa, kunnes "lasihytin" toiminta loppui 1824 puupulaan. Lisäksi 1795 perustetulle Kellokosken ruukille poltettiin sysiä. Huonoista satovuosista huolimatta Keravan asukasluku kasvoi. Vuonna 1860 Ali- ja Yli-Keravan kylissä oli 2 kartanoa ja 26 talonpoikaistaloa asukasluvun ollessa n. 450.

 
spacer.png, 0 kB
Copyright © Keravan Kaupunki, 2006
PL 123, 04201 Kerava
kerava@kerava.fi | Ylläpito | Käyttöehdot
Puh. (09) 294 91
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB