spacer.png, 0 kB

 

 

Haukkavuori_21.5.2005.jpg

 

 

 

 

 

 

        

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
Kasvien alkuperä Tulosta Sähköposti
Kasvilajit joita tavataan Keravalla ovat laajasti levinneitä myös muualla 

Suomessa ja niitä esiintyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Keravalla on hyvin
edustettuina lajit, jotka esiintyvät kulttuuriympäristöissä ja vesialueiden reunoilla.
Toisaalta taas koskematonta luontoa indikoivia lajeja on niukasti.
Keravan kaupunki on pinta-alaltaan pieni, mutta siitä huolimatta sen alueella esiintyvien
kasvien kokonaislajimäärä nousee samaan suuruusluokkaan, kun sitä huomattavasti
suurempien Helsingin ja Vantaan.

Kasvien alkuperän selvittäminen ei ole helppoa.
Osa Keravan kasveista on levinnyt kaupungin alueelle itsestään jo kauan sitten.
Ne ovat alkuperäisiä. Monet kasvit on sen sijaan ihmisen mukana tulleita.
Jotkut niistä tulivat tuhat vuotta sitten, jotkut vasta aivan viime vuosina.
Alkuperäisyys ei ole aivan yksinkertainen asia.
Kerava kuuluu esimerkiksi vaahteran luontaiseen levinneisyysalueeseen.
Siten Keravalla voisi kasvaa aivan alkuperäisiä vaahteroita.
Vaahtera on kuitenkin myös yleinen koriste- ja puistopuu.
Istutetuista vaahteroista siemenet voivat lentää metsän puolelle,
vaikkapa alkuperäisten vaahteroiden läheisyyteen.
Aika pian on mahdotonta sanoa, mikä puu on alkuperäinen ja
mikä peräisin istutetuista vaahteroista. Keravalla ei ole ilmiselviä alkuperäisiä
vaahterametsiköitä, joten kaikkia vaahteroita on päätetty pitää viljelyperäisinä. 


Osa ihmisen mukana leviävistä kasveista tulee uusille kasvupaikoilleen
huomaamatta rautatievaunuissa, laivoissa tai erilaisten siementen mukana.
Melko monet näistä vähin äänin tulleista kasveista ovat sitten yleistyneet ja
levinneet koko maahan. Nykyisin uusia kasveja tuodaan
Suomeen tarkoituksella koristekasveiksi. Lajivalikoima kasvaa koko ajan.
Useimmat uusista koristekasveista jäävät puutarhoihin,
mutta jotkut lähtevät sieltä omille teilleen tienvarsille,
maankaatopaikoille tai jäävät niille sijoilleen viljelyjäänteiksi.

Keravan kasveista pidetään alkuperäisinä yhteensä 323 lajia,
mikä on runsaat 40 % kaikista havaituista lajeista.
Joissain kasviryhmissä alkuperäisten osuus on suuri.
Käytännössä kaikki liekokasvit, kortteet, saniaiset,
kämmekkäkasvit ja vidat ovat alkuperäisiä.
Alkuperäisten osuus on pienempi esimerkiksi
ristikukkaisten heimossa.

Toiseksi runsaslajisimman ryhmän muodostavat alkuperäisten
kasvien jälkeen viljely- ja koristekasvit. Tähän ryhmään tuli mukaan 264 lajia ja
määrä on koko ajan kasvussa. Taimitarhojen tarjonta lisääntyy jatkuvasti,
kun entistäkin erikoisempia kasveja halutaan istuttaa puutarhoihin.

Kauan sitten ihmisen mukana levinneitä kasveja sanotaan
muinaistulokkaiksi eli arkeofyyteiksi. Muinaistulokkaiksi katsotaan ne kasvit,
jotka saapuivat Suomeen ennen 1600-luvun alkua.
Ymmärrettävästi sen ajan kasvitulokkaista ei ole tarkkoja kirjallisia tietoja.
Monet muinaistulokkaista tulivat Suomeen jo rautakaudella kiinteän maanviljelyn myötä.
Jotkut kasvit viihtyvät edelleenkin vanhojen rautakautisten asuinpaikkojen tuntumassa
(esim. tummatulikukka). Muinaistulokkaiksi katsottuja lajeja tavattiin Keravalla 117 lajia
(15 % kokonaislajistosta).

Uustulokkaista eli neofyyteistä on jo paljon enemmän tietoja.
Monet niistä tulivat Suomeen laivojen painolastin mukana,
viljansiemenen epäpuhtauksina sekä rautateitse sen jälkeen,
kun ratayhteys Venäjälle avautui. Nämä ns. venäläistulokkaat ovat
Keravalla aika vahvasti edustettuna (mm. idänsara, idänkellukka ja kenttäkrassi).
Siemenet kulkeutuivat yleensä rautateitse tuodun hevosten rehun ja
muun tavaraliikenteen mukana. Jotkut uustulokkaat (esim. pihasaunio)
ovat nykyään niin yleisiä, ettei niitä edes helposti tulokaskasveiksi mielletäkään.
Uustulokkaita on rekisteröity 59 lajia (8 % kokonaislajistosta).


 
spacer.png, 0 kB
Copyright © Keravan Kaupunki, 2006
PL 123, 04201 Kerava
kerava@kerava.fi | Ylläpito | Käyttöehdot
Puh. (09) 294 91
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB